Tällainen saimaannorpan kiehkuraiskuvioilla koristeltu asu nähdään linnan juhlissa

paivi_lundvall_itsenaisyyspaivan_juhlavastaanotto

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall saapuu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle suomalaisuuteen sopivassa teemassa, maamme ikioman ja erittäin uhanalaisen saimaannorpan turkkikuviota lainaavassa iltapuvussa.

Ainutlaatuisen, käsin painetun pellavaviskoosikankaan ja iltapuvun on suunnitellut ja toteuttanut Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija ja tekstiiliartenomi Kaarina Tiainen Lappeenrannasta.

“Suomalaisille rakkaan saimaannorpan vaalearenkainen turkkikuvio on kaunis ja graafinen. Puku on uniikki, aivan kuten saimaannorppamme”, Tiainen kertoo.

Saimaannorppa on suomalaisten kansallisaarre. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Saimaassa, jonne se on jäänyt jääkauden jälkeen eristyksiin. Uusimpien geneettisten tutkimusten perusteella saimaannorppa eroaa jo selvästi lähimmistä sukulaisistaan laatokan- ja itämerennorpista.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall haluaa puvulla tuoda linnan juhliin muistutuksen Suomen luonnon erittäin uhanalaisesta erikoisuudesta tyylikkäällä ja kauniilla tavalla. Puku muistuttaa myös luonnonsuojelusta ja luonnon arvostamisesta.

“Luonnonsuojeluliitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä suomalaisen luonnon hyvinvoinnin puolesta. Saimaannorpalla on suuri merkitys tämän työn symbolina. Arvostan myös suuresti suomalaista käsityöperinnettä ja sen suhdetta maamme luontoon ja luonnonmateriaaleihin. Pellava on juureva, vanha ja arvostettu kangasmateriaali”, Lundvall kertoo.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen

Samalla saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja viimeisimmän arvion mukaan kannan koko on vain noin 360 yksilöä. Kanta on ollut viime vuodet kasvussa, mutta kasvu on hyvin epävakaata ja heiveröistä. Lisäksi kannan kasvusta huolimatta norpan geneettinen monimuotoisuus vähenee koko ajan.

Valtakunnallisessa saimaannorpan suojelustrategiassa norpan kannan kasvun tavoitteeksi on asetettu keskimäärin 3-4 prosenttia vuodessa. Luonnonsuojeluliitto näkee, että tavoite on liian alhainen. Hyvissä olosuhteissa kanta voisi kasvaa jopa 10 prosenttia vuodessa.

Saimaannorpan ollessa erittäin uhanalainen ja sukupuuton partaalla, kannan kasvuprosenttina pitäisi nykytilanteessa tavoitella vähintään 5-6 prosenttia vuodessa. Nykyisen kasvutavoitteen valossa ei nähdä tarpeelliseksi tehostaa saimaannorpan suojelua, mikä kuitenkin olisi aivan välttämätöntä, jotta voisimme turvata norpan elinvoimaisen tulevaisuuden ja levittäytymisen kestäväksi kannaksi eri puolille Saimaata.

Saimaannorpan pahimpia uhkatekijöitä ovat kalanpyydyskuolleisuus (erityisesti verkot ja löysänieluiset katiskat), ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot talvet, jatkuvasti lisääntyvän rantarakentamisen aiheuttama pesimäaikainen häiriö sekä pieni populaatiokoko, joka on paikoin eristäytynyt erittäin pieniksi osakannoiksi eri osiin Saimaata.

Lisää aiheesta
Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-sivut

About

Categories: Yleiset Uutiset